Pitkittynyt stressi kuormittaa
Pitkittynyt stressi saa aikaan paitsi eriasteista uupumista ja masennusta myös sydän- ja verisuonitauteja, muistiongelmia ja lisää keskivartalolihavuutta. Tämä alkaa olla useimmille työelämässä tuttua. Mutta kuinka moni tietää, että stressi ja etenkin stressistä huono palautuminen saa aikaan myös tuki- ja liikuntaelinsairauksia?
Stressiä on sekä positiivista että negatiivista. Stressin tehtävä on aktivoida elimistömme kohtaamaan haasteita. Jos haasteet ovat jatkuvia, kuten tänä päivänä työelämässä lähes poikkeuksetta on, jatkuva valmiustila kuluttaa voimavarojamme, muuttaa elimistön toimintaa ja estää elimistöä palautumasta ja elpymästä.
Huonon palautumisen haitat
Stressi sinänsä ei ole ongelma – ihminen kestää suuriakin määriä kovaa stressiä – vaan ongelmana on kuormittumisen katkaiseminen ja palautuminen. Huono palautuminen saa aikaan haitallista stressiä ja elimistön ylikuormittumista, mikä voi johtaa haitallisiin terveysvaikutuksiin ja joko sairauksien puhkeamiseen tai pahenemiseen. Stressaantunut ihminen ei jaksa elää terveellisesti.
Stressaantuneet ihmiset nukkuvat usein huonosti. Tällöin unen rakentava vaikutus jää saavuttamatta, unen aivojen kuona-aineista huuhtova vaikutus jää vajaaksi ja huono uni sekoittaa kivun säätelykeskuksia. Kipu huonontaa unta edelleen ja huono uni lisää kipua, lisääntynyt kipu huonontaa unta lisää ja oravanpyörä on valmis.
Stressi on tutkimusten mukaan erityisesti yhteydessä niska- ja hartiaseudun vaivoihin mutta jo 16-18 vuotiailla on todettu henkisen stressin ja luontaisen huolestumisen/ahdistuksen olevan yhteydessä koettuun alaselkäkipuun erikseen ja etenkin yhdessä. Lisäksi unihäiriöt ovat myös itsenäinen riski alaselkä- ja niskavaivojen aiheuttajana.
Katkaise kuormittuminen
Hyvinvoinnin kannalta työstä palautuminen on paljon oleellisempaa kuin työn kuormittavuus. Liikunta, omien voimavarojen tunnistaminen ja niistä kiinni pitäminen, hyvä uni, läsnäolotaitojen ja säännöllisen rentoutumisen harjoitus edistävät palautumista ja lisäävät stressinsietokykyä. Mitä enemmän ihmisellä on voimavaroja käytettävissään, sitä paremmin hän selviää stressistä. Kun ihminen tykkää työstään, myös palautuminen sujuu paremmin.
Osaammeko pysähtyä, luovuttaa ja luopua jostain tärkeäksi kokemistamme asioista ennen kuin uuvumme pahemmin?
Oikealla tavalla suunniteltu liikunta on erittäin hyvä keino vähentää fysiologista stressiä. Jo alle kymmenen minuutin luonnon katselu saa elimistössä aikaan palautumista, myös hengityksellä voidaan nopeasti vaikuttaa stressiin. Palautumista voi toisille olla itselle mieluisaan tekemiseen keskittyminen - esim. kuorolaulussa ja käsitöissä joutuu väkisin keskittymään siihen, mitä on tekemistä tai vaikka tuleen tai veteen tuijottelu ja hiljaisuuden kuuntelu. Lähes mikä tahansa itselle tärkeä asia tai harrastus auttaa palautumaan työstä.
Jos vapaa-aika on pelkkää suorittamista tai muuten henkisesti kuormittavaa ja esimerkiksi alkoholia käytetään "unilääkkeenä" voi sekä palautuminen että unen palauttava vaikutus jäädä minimaaliseksi. Kysymys kuuluukin: osaammeko pysähtyä, luovuttaa ja luopua jostain tärkeäksi kokemistamme asioista ennen kuin uuvumme pahemmin?
Työstä palautuminen on paljon oleellisempaa kuin työn kuormittavuus
Stressinhallinnan merkitys tulee nykynuorten myötä kasvamaan. Ns siirtynyt unirytmi ja lyhyet yöunet, jotka aiheuttavat biologisten rytmien sekoittumisen yhdistettynä tietotyöhön, jossa aivot käyvät suurilla kierroksilla, voi saada aikaan loppuun palamisen jo 10 – 15 vuoden aikana, mikä saattaa olla tikittävä aikapommi työkyvyttömyyseläkkeiden näkökulmasta.
Palautumistaidot, miten käyttöön
Henkisen kuormittumiseen, yksilön voimavarojen tasapainoon ja palautumiseen tulisi kiinnittää työpaikoilla ennakoivasti entistä enemmän huomiota. Tarvitaan lisää tietoa, vuoropuhelua, oivalluttamista ja reflektointia sekä runsaasti käytännön kokeiluja.
Kirjoittaja: Tarja Kyllönen (tarja@3ksavo.fi)